tiistai, 13. heinäkuu 2010

It's getting hot in here.

Notta hyvää kesää vaan kaikille! Ei oo kyllä herkkua tämä sää tälle mahalle..

Mutta tarjolla olis paljon kuvia meitin "vauvasta" , joka tosin täytti hurrrjat puoli vuotta ja on kasvanut sikamaisen paljon. Onneks se kasvaminen loppuu pikkuhiljaa ja aletaan keräämään vaan puuttuvaa massaa. Pienestä, skrodesta narttupennusta tulikin ihan nätti basenjityttönen. (:

Käytiin Vivin kanssa 1.7 ratajuoksutreeneissä, joista kuvasaldo valitettavasti 0, koska hajamieliset, raskaana olevat naiset unohti kamerat kotiin. :D Uusi harrastuksia on kyllä löydetty muitakin, uskokaa tai älkää, mutta tämä basu ui. SIis sanan täydessä merkityksessä ui. Ei paljon pelota vesi ja Vivikin roiskii hyvällä halulla pitkin rantavesiä Artun seurana. (: Laitanpa tähän muutaman kuvan kaverusten leikeistä. :)

Ensin niitä harrastuskuvia...

Asiaan kuuluvasti ensin pällistellään rannalla.

Ja sitten käydään katsomassa, että syökö se vesi pienen basun.

Sitten kahlattiin vähän syvemmälle.

Ja lopulta uskallettiin kastautua kokonaan.

Arttu vähän auttoi kastautumisessa. ;D

Ja näytti hyvältä kun keskittyi vesileluunsa.

"Mamma, mulla on vähän kylmä, pääsenkö sun viekkuun sinne kivelle?"

Ja sitten käytiin koirapuistossa, missä mamma päätti vähän seisottaa. Tältä näytetään nyt, miltähän sitten parin kk:n päästä?

tiistai, 25. toukokuu 2010

Surkeiden sattumusten sarja.

Heijssan!

Suurensuuri päivityspläjäys.

Elikkäs, tuossa viime viikon alusta Vivi tuli kipeäksi, siis tosi kipeäksi. Nooh, kerkesin siinä jo surkutella, että nyt jäi leiri väliin, jonka olin sopinut jo monta kuukautta aikaisemmin, kunnes tilanne parani, ei paljoa mutta vähän. Opin tästä sitten että, älä nuolaise ennenkuin tipahtaa. Torstaina tilanne huononi uudestaan, tällä kertaa radikaalisti. Perjantai näytti taas hetken valoisammalta kunnes pennusta vain loppui virta, se ei enää jaksanut. Suuntasimme siis kiireesti eläinlääkäriin, jossa sitten kuvattiin, otettiin verikokeita ja nesteytettiin. Mitään tukokseen viittaavaa ei löytynyt, joten pahoinvoinninestolääkkeen ja mahansuojalääkkeen turvin kotiin noudattamaan erikoisruokavaliota. Tällöin diagnoosina siis suolistotulehdus.

Tultiin sitten viiden aikaan kotiin, oli jo myöhäistä perua leiriä jolle olin lupautunut. Ei siis auttanut muuta kuin jättää Vivi Tonyn hoteisiin ja lähteä leireilemään. No, viikonloppu menikin ihmeen hyvin, Vivi ei ollut pahoinvoiva, väsynyt kylläkin, mutta ruoka sentään pysyi sisällä. Sunnuntaina Vivi oli sitten oksentanut autoon, ja mukana oli tullut iso tukko karvaa, en huolestunut asiasta, kun kaverina on tuollainen karvainen stabypoitsu.

Maanantaina olin sitten itse Vivin kanssa kotona ja vatsa alkoikin toimia oikeaan suuntaan ja tuloksena oli suurehko määrä limaa. Soitin kasvattajalle ja olimme yhtä mieltä siitä, että kyseessä olisikin ollut suolitukos, onneksi tuli nyt sitten ulos!

Ja tänään onkin pasenni ollut oma iloinen itsensä, on jaksanut riiviöidä mammaa, Arttua ja huonekaluja. Hyvä näin, olen huomattavasti tyytyväisempi tähän "omaan, vanhaan" Viviin, kuin siihen koiranpennun irvikuvaan, mitä se oli perjantaina. Nyt ollaan tämä päivä vuoroin riekuttu, vuoroin nukuttu. Nälkä on pienellä pasennilla kova, mutta koitetaan nyt tasoittaa ruokailua tässä. Paistaa se aurinko näemmä risukasaankin, edes joskus.

Josko nyt voisin huokaista helpotuksesta ja olisi molemmat koirat sairastelleet ihan tarpeeksi. Toivottavasti.

Sitten löytyisi SUURI kasa kuvia Vivistä, joitakin uupuu vielä, sillä Sadun modeemi kosahti ukkosella, enkä ole seisotuskuvia siis vielä saanut. Lisäilen ne jahka Satu saa netin pelittämään. ;)

Muutama otos ajalta kun Vivi oli vielä pieni. <3

Ja nukkuma-asennot sen mukaisia. <3

Tyttö nauttii kevään ensimmäisistä aurinkoisista päivistä Huhtikuussa. <3

Tonyn sylissä oli hyvä köllötellä, kun massussa möyrysi. <3

Mutta vaikka möyrysikin, niin jaksettiin silti vähän kiinnostua tuosta räpsivästä laatikosta.

Huomatkaa, että tyttö on _hieman_ kasvanut. ;)

 

Olipa kerran basenjin sadepäivä.

Ja viimeiseksi kuva meidän tyttösen hianosta päästä. <3

 

torstai, 13. toukokuu 2010

Hyvää päivää ja loistavaa kevättä!

Terveisiä täältä Nurmijärveltä taas _pitkästä_ aikaa!

Vivi-neiti on kasvanut hurrrjasti, harmittaa, kun en oo kuvia saanut otettua, saatika koneelle. Mutta LUPAAN tämän tai ensi viikon aikana päivittää runsaasti kuvia tähän blogin puolelle, tai vivin omalle sivulle!

Vivillähän ikää kohta 5kk, iso tyttö jo. Ja mamman ylpeys. On se vaan niin nätti basenjinpentu. 5.6 kutsuu erkkari kiljavalla ja mammaa jännittää jo nyt!

Vivi kävi tuossa huhtikuun puolella parisen viikkoa kasvattajalla kylässä, kun mammaa tarvittiin tuolla maalla ja siellä ei tuu koirat toimeen keskenään. Ei ollut mamma uskoa silmiään, tai tunnistaa basennivauvaa omakseen, niin kovin oli tyttö silloin kasvanut. Ja oppinut sisäsiistiksikin. Kiitos Satu!

Nyt ollaan nautittu niistä lämpimistä päivistä, joita on siunaantunut, ulkona liikuskellen ja sadepäivät on makoiltu vällyjen välissä kuorsaten.

Nyt vielä muutama kuva nukkuvasta tyttösestä. Eihän siitä muuten kuvia saakaan, kun ei paikallaan meinaa pysyä. ;D

lauantai, 13. maaliskuu 2010

Naurua ja kyyneleitä.

Ohhoh. Onpahan taas ollu semmosia nää pari pvää, että huhhei. Ensin luulin, että selvittiin mahaongelmasta, mutta ei nyt on molemmat koirat kuralla, syystä x. :/ Sitten kun luulin, että pahimmat auktoriteettikiistat olisi käyty, niin ja phyh. Eilen meidäb suloinen yksitoista viikkoinen pentu puri miehen rystyset verille, eikä meinannut sitten edes alistua. Huhhei.

Nooh, ei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Ilmat on loistavat, viihtyy pieni basenjivauvakin ulkona kun aurinko paistaa. Ollaankin sitten ulkoiltu ihan urakalla. Eilen pvällä käytiin ihan koirapuistossa, vaikka eihän tuo ymmärtänyt ollenkaan, että mikäs juttu tämä nyt sitten on.

Ruoka maistuu entiseen malliin ja virtaakin on vaikka pienelle laumalle. Päivällä nukutaan ja kerätään energiaa, että jaksaa sitten taas illan touhuta ja rellestää. Paperia on revitty niin paljon, että niillä täyttäisi tyynyn. Leluja on retuutettu ja juoksutettu ympäriämpäri kämppää ja siinä sivussa on retuutettu myös Arttua, Tonya ja mammaa.

Nyt en jaksa enempää kirjotella, joten siis kuvia kehiin muutama ja sitten jatkan taas paremmalla aikaa.

Alla muutamia Vivin lempparinukkuma-asentoja ja -paikkoja. ;D

Tässä sitten kaikki tällä erää.

Nurmijärvi kiittää.

torstai, 11. maaliskuu 2010

Se vaan kasvaa ja kasvaa. Ja kasvaa.

Ja syö, syö ja syö.  Ja riehuu, riehuu ja riehuu!

Mutta eihän se haittaa, eiköhän jokainen koiranpennun omistaja tiedä mistä mä puhun. ;) Kaiken sen riekkumisen, hajotetut tavarat, pissaiset lattiat ym. korvaa yksi "OlenNiinSöpöEttä"-katse, eikö vain? ;P

Meillä on täällä mennyt ihan loistavasti, lukuunottamatta pientä mahaongelmaa, mutta siitäkin selvittiin voittajana ja ilman lääkäriä. :) Nyt on taas virtaa ja uusia metkuja mielessä, kun oli parin pvän verran aikaa kehitellä kaikkea uutta jännää, kun ei jaksanut riekkua.

Käytiin me junassakin. Oli Vivin eka junamatka, ja meni paremmin kuin hyvin. Ei mitään ongelmaa. Jaksan kyllä edelleen ihmetellä, että mistä tuo neiti repii mahtavan itsevarmuutensa ja rohkeutensa. Sitten Järvelän päässä moikattiin ventovieraita ihmisiä, eikä silloinkaan ollut havaittavissa pienintäkään epäröintiä, enemmänkin sellaista "Ai, mies. Moikataan" ja sitten taas omille teille tutkimaan ympäristöä.

Nyt on se rajojen koettelu taas, ainakin hetkeksi, jäänyt taka-alalle ja mukisematta eletään meidän perheen sääntöjen ja normien mukaan. Arttukin saa nykyään jo nukkua yönsä rauhassa, kun on Vivikin tajunnut, että yö on lepäämistä varten, että jaksaa sitten taas seuraavan päivän olla reipas pentu.

Uusia kuvia en nyt tähän saa, kun kamera on ollut jossai paikassa X aina silloin, kun olisi ollut kuvaamisen arvoisia tapahtumia, että täytyypä ottaa sitten kuvausmaraton tässä jokunen pvä. Kasvattajan blogissa taitaa olla nyt uusimmat kuvat tyttösestä, ja niissäkin massu niin turvoksissa ettei oo ennen nähty.

Mutta nyt Nurmijärvi kiittää ja kumartaa, koirille iltaruokaa ja sitten ulkoilemaan.

Hyvät yöt ja kauniit unet ♥:lla Jenny, Arttu ja Vivi.